*

Minne työ katosi? Arkinen analyysi työelämän murroksesta

Minne työ katosi?

Ennen eduskuntavaaleja puolueet kilpailivat puheissaan siitä, kuinka monta sataatuhatta työpaikkaa kukin olisi luomassa Suomeen. Siitä, millä tavalla niitä töitä saataisiin, oli yhtä monta ympäripyöreää visiota. Tällä hetkellä päällimmäisenä on Sipilän iskulause: ”Työ lisää työtä”. Uskaltaisin olla eri mieltä siitä, lisääkö työajan pidennys työtä muille, kuin jo nyt työssä oleville. Saattaapa olla niinkin, miten AY-kentällä on arvioitu, että jos työaikaa pidennetään, se vähentää työntekijöiden tarvetta – ei suinkaan kasvata.

Olen vasta puolensataavuotias, mutta nykyäänhän se tarkoittaa jo yli-ikäistä. Voin kuitenkin ikäni vuoksi muistella nyt erittäin kaukaisilta tuntuvia asioita. Tässä eräänä päivänä nousin bussiin ja lätkäisin tavalliseen tapaan älykorttini kortinlukijaan. Päästyäni istumaan alkoivat ajatukseni harhailla. Palasin lapsuuteeni ja muistin, millaista silloin oli nousta bussiin ja maksaa matkansa.

Ainakin Tampereella bussiin noustiin takaovesta. Oven vieressä oli ”rahastajankoppi”, jossa tiskin takana istui rahastajatäti. Hänelle ojensin lippuni. Lippu oli pieni pahvikortti, johon oli painettu otsikko LASTENLIPPU. Otsikon alla oli ruudukko, jonka pienet ruudut oli numeroitu. Rahastajatäti sitten nipsautti reiän sopivaan ruutuun. Kuulostaa ihan kätevältä tuokin, mutta sitten aloin ajatella asiaa hieman taaksepäin.

Mistä nämä pahviset ”linjurikortit” tulivat? No, ne oli tietenkin painettu kirjapainossa. Tuolloin 60-luvun loppupuolella ne varmaan valmistettiin metalliladontana eli poimimalla yksitellen tarvittavat kirjasimet (eli merkit) kirjapainokastista (puinen laatikko, jossa oli oma lokeronsa kaikille kirjaimille, numeroille ja välimerkeille sekä eri levyisiä palikoita, joilla tehtiin sananvälit) ja kokoamalla näistä sekä täytepalikoista lados, joka sitten pantiin painokoneeseen ja painettiin. Tähän tarvittiin latoja ja painaja. Ennen varsinaista painamista joku vielä tarkisti ladoksesta tehdyn vedoksen.

Toisaalta, lippuihin tarvittava kartonki tuli paperitehtaalta. Ja siihen tarvittava raaka-aine tuotiin maakuntien metsistä uittamalla tukkeja vesistöjä pitkin. Oli siis pakko olla olemassa tukinuittajien ammattikunta. Ja kuinkahan puut oli kaadettu metsissä? En tiedä, käytettiinkö tuolloin jo laajastikin moottorisahoja, mutta metsureita tarvittiin paljon. Olen telkkarissa usein nähnyt nykyaikaisen metsäkoneen työssään. Niin olette varmaan tekin. Siinä koneenkäyttäjä vääntelee vipuja ja kone katkaisee, karsii ja pätkii ison puun tuosta vaan. Sellutehtaatkin toiminevat nykyisin huomattavassa määrin automatisoidusti.

Mutta mikä tärkeintä – kun linjurikortti oli rei’itetty loppuun, se heitettiin roskiin ja tilalle tarvittiin uusi kortti. Taas kaadettiin puita, uitettiin tukkeja, tehtiin kartonkia ja painettiin lippuja. Valmiit liput paketoitiin sopiviin laatikoihin ja kuljetettiin linjurifirmaan, jossa ne jaettiin rahastajille, jotka sitten myivät ne matkustajille.

Palatakseni vielä tuohon metalliladontaan: kaikille kirjasintyypeille ja -ko’oille tarvittiin omat kirjasimet. Nämä tietenkin valettiin jossakin metallipajassa. Metallikin piti ensin louhia kalliosta ja jalostaa. Myös kirjapainokastit valmistettiin jossakin. Ja niihin tarvittiin puuta, joka kasvoi ensin metsässä.

Mikä tärkeintä – kaiken tämän tekemiseen tarvittiin paljon osaavia työntekijöitä.

Nykyään bussissa käytettävät älykortit valmistetaan muovista. Niidenkin valmistaminen varmasti vaatii työvoimaa. Lisäksi ammattilaiset ovat kehittäneet ohjelmistot ja laitteet, joilla kortit ladataan ja luetaan. Nämä laitteetkin toki valmistetaan jossakin. Mutta, kun kortti on kerran kourassa ja ladattuna, sitä voi käyttää uudelleen ja uudelleen. Nykyään kortin voi jopa ladata internetissä tarvitsematta työntekijää, joka sen lataisi jossakin toimipisteessä. Enää en ole vuosiin nähnyt edes lipuntarkastajaa.

Valmistuin ammattikoulusta kirjapainoalalle tekstinvalmistajaksi vuonna 1981. Työpaikka oli valmiina jo ennen koulun loppua. Tampereella oli tuolloin kuulemma yksi työtön kirjapainotyöntekijä. 90-luvun taitteessa digitalisaatio oli levinnyt Suomen kirjapainoihin. Kuulin myöhemmin (ei virallista lähdettä), että tuon ajan murroksessa kirjapainoalan työpaikoista katosi 75 %.

Monikaan ei osaa edes kuvitella, mikä määrä ammatti-ihmisiä, laitteita ja tarvikkeita on vielä 80-luvulla tarvittu tuottamaan esimerkiksi painettu nelivärikuva. Ja tekstinvalmistajiahan ovat nykyään mielestään kaikki, joilla on pääsy näppäimistölle.

Kaikki yllä kirjoittamani on vain pieni arkinen esimerkki valtavasta työelämän murroksesta, jonka tietotekninen kehitys on tuonut tullessaan. Kukin voi tykönään miettiä vastaavia esimerkkejä omilta osaamisalueiltaan. Mielestäni on uskomatonta, että hallitustasolla vielä puhutaan satojentuhansien työpaikkojen ”luomisesta”. Kahtasataatuhatta työpaikkaa ei ole eikä tule. Nyt olisi aika myöntää, että emme elä enää työyhteiskunnassa, jossa suurin osa työstä on uudelleentekemistä. Digitaaliset hyödykkeet tehdään kerran ja seuraavaksi tehdään uusi versio. Nyky-yhteiskunta on ostamisyhteiskunta. Nyt tarvitaan ihmisiä ostamaan näitä kulumattomia hyödykkeitä. Olemme tietenkin edelleen myös kulutusyhteiskunta, kun puhutaan aidosti kuluvista tuotteista, kuten ruuasta, vaatteista, huonekaluista, autoista jne.

Mielestäni nyt tulisi myöntää, että täystyöllisyyttä emme tule näkemään. Tämä pakottaa ajattelemaan ihmisen arvoa muun, kuin työn kautta. Hallituksen tulisikin nyt turvata se, että myös ne työttömät, jotka nyt sinnittelevät työmarkkinatuella, voisivat olla hyödyksi talouselämälle – ostamalla ja kuluttamalla. Kotimarkkinoiden kysynnän turvaamistahan ovat yrittäjätkin vaatineet. On myös työtätekevien etu, että useammat ihmiset pystyisivät ostamaan niitä tuotteita ja palveluja, joita he tuottavat.

Uskon, että varovaiselle alulle saatu ajatus kansalaisen perustulosta tulee osoittamaan oman välttämättömyytensä. Vain sen avulla päästään eroon hedelmättömästä byrokraattien armeijasta, joiden oma elanto nyt tulee siitä, että he kontrolloivat minimitoimeentulolla elävien ihmisten tuloja ja menoja. Tukimuotojen viidakossa perustulo on jo kuitenkin omalla tavallaan käytössä. Se vain tukityöllistää valtavan määrän virkailijoita, joiden palkat olisivat parempi säästökohde, kuin välttämätön minimitoimeentulo itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (111 kommenttia)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Ei työ mihinkään ole kadonnut, vain sen tekemisen tahto.

Käyttäjän AlekAlekseevits kuva
Ari Vehkanen

Onhan töitä mutta kun työstä pitäs saada palkkaakin, taas näitä palkattomien töiden kannattajia. Sano vielä että palkalla ei ole mitään tekemistä työntekemisen tahdon kanssa (kunhan ei koske itseä) :D

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Ei koske itseäni, eikä näköjään Sinuakaan.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#7/AV:
Asian vierestä: kommentoijan kuvassa hämmästyttävää yhdenmukaisuutta ..
Edit: kuva näemmä poistettu.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Tahtoa alentaa hieman se, että heti kun töihin menee verottaja ja nykyisin yksityisetkin tahot ovat veitsi kurkulla vaatimassa osaa palkasta samalla kun työ itsessään hakkaa työtätekevää kehoa epäkuntoon. Loppujen lopuksi kun kaikille kiristäjille on maksanut niiden vaatimat osat, niin käteen jää muutamia satasia enemmän kuukaudessa kuin mitä, jos olisi kotona istuskelemassa. Kotona ei myöskään fyysiset terveysongelmat lisäänny niin helposti, mutta toki se voi olla henkisesti raskasta joillekin.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Kyllä minusta blogisti osoittaa aika selkeästi sen, että työtä on kadonnut kovastikin tästä maasta.
Kun satojatuhansia työttömiä, niin uskoisin että sitä tekemisen tahtoakin suurimmalla osalla olisi, jos vaan löytyisi niitä joilla olisi "palkan maksamisen tahto". Niistä on mielestäni pulaa, ei niinkään tekijöistä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Ei kai palkan maksamisen tahtoakaan puutu. Sinäkin varmaan tahtoisit maksaa palkkaa jollekin, mutta ei taida oikein nykyisessä yhteiskunnassa onnistua.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

P.P;"Sinäkin varmaan tahtoisit maksaa palkkaa jollekin,"

Pylkköselle pistäisin tuhannen lisää, koska kuulostaa niin kitkerältä. Voips olla että ohitettu firman ylennysjonossa, tahi ei yltänyt tavoitteisiin, ja jäi ilman tulospalkkiota.

Muuten en oikein ymmärrä tuota kommenttiasi..koska työvoimaa kyllä olisi tarjolla, luullakseni, jos vaan joku osoittaisi jotain työtä mistä palkkaa maksetaan.
Toki kannattavuustekijät tossa tulee..eli työnantajan tarvii saada hieman enemmän kuin mitä maksaa työntekijälle. Muuten näkisin ettei isompia esteitä palkkaamiselle ole maassamme.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #13

Kannattavuustekijät ja työntekijän kalleus juurikin on ongelmana. Esim. Työntekijä saisi tehdä aika monta päivää töitä että voisi ostaa iteltään edes yhden työpäivän. Tuohon kun lisää vielä sen mitä yritysten pitää maksaa ja laskee työntekijälle muut pakolliset elämiseen menevät kulut, niin useimmiten ei riitä edes kahden viikon työpanos yhden oman työpäivän ostamiseen. Isommassa mittakaavassa siis pitäisi tehdä 15 vuotta töitä että voisi ostaa yhden vuoden omaa työtä.

Eli lyhyesti sanottuna työnteettämisestä on vähitellen tullut kannattamatonta kaikkien ylimääräisten kulujen takia ja kansa alkaa olla köyhää kuin mikä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #16

P.P;"Esim. Työntekijä saisi tehdä aika monta päivää töitä että voisi ostaa iteltään edes yhden työpäivän."

Taidan olla aika erkaantunut nykyisestä työelämästä, mutta en minä oikein allekirjoita noita sun kirjoituksia.
Esimerkkinä otan vaikka kaverini, joka työskentelee pienessä autokorjaamossa. Aloittaa työt koska itselleen sopii, lopettaa koska itselleen sopii/työt antaa myöten. Saa palkan niiltä tunneilta kun työnantaja voi laskuttaa asiakasta. Laskuttaa toki enemmän kuin antaa palkkana..
Toki iso kasa työtehtäviä, joissa ei laskuteta jokaisesta tunnista asiakasta ja homma vaikeutuu, mutta joku binesidea ymmärtääkseni yrittäjällä pitää alunperin olla kun hommaan ryhtyy.

Kun en ketään ole ikinä palkannut, niin en oikein noista työn teettämisen vaikeuksista tiedä..asia varmasti kuten sanot ja ylimääräisiä kuluja liikaa.

Sitä vastoin toi sun "laskelmasi" hieman hupaisa, koska mitä isompaa palkkaa maksat, niin sitä hankalampaa ostaa omaa työpanosta, koska tarviihan yrityksen laskuttaa enemmän kun antaa työntekijälleen.
Toisaaalta taas, ei pienenkään palkan maksaminen auta asiaa, koska taas vähempi rahaa millä sitä ostaa.

Oli nyt miten oli..olen ymmärtänyt että bisnes on siinä, kun työntekijästä voidaan laskuttaa enemmän kuin sille maksetaan, tahi että se työntekijä tuottaa enemmän kun siitä on kuluja. Sen mukaan mennään.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #13

Pylkkönen on ilmeisesti vähän vittuuntunut tähän meininkiin js en kyllä yhtään ihmettele, että miksi.

Tuosta Pylkköselle tonnista saa muuten hyvän esimerkin. Jos Pylkkösen bruttopalkkaa nostaa tonnilla, niin itse Pylkkönen saa nettona siitä puolet. Pylkkösen työnantajan taas joutuu maksamaan noin puoltoista kertaa(nykyisin hieman enemmän) bruttopalkan nostamisen verran eli todellisuudessa 1500€. Koko homma numeroina siis näin.

Pylkkönen: +500€
Verottaja et all: +1000€
Työnantaja: -1500€

Eli ainoat tahot, jotka todellisuudessa ansaitsee tonnin lisää on verottaja & kumppanit.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #17

P.P;"Eli ainoat tahot, jotka todellisuudessa ansaitsee tonnin lisää on verottaja & kumppanit."

Mutta verottajan kautta me sossupummit saadaan se viidensadan työmarkkinatuki, mikä tässä kohtaa pääasia.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #19

Ei niiden makselemiseen noin paljoa tarvita. Mihin siis katoaa loput rahat? 2009 sosiaaliturvan menot olivat 9820€ asukasta kohti, joka on kuukausittain noin 818€. Työikäistä kohti summa on jotain 1200€/kk. Jokaista yksityisen työntekijää kohti noin 1800€/kk. Kuka sosiaaliturvalla elävä saa tällaisia summia kuukausittain?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109579-suomen-sosi...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #27

P.P;"Kuka sosiaaliturvalla elävä saa tällaisia summia kuukausittain?"

Mitä nettipalstoja lueskellut, niin suunnilleen jokainen työtön nyt ainakin. Osan saadessa 4 tuhatta, loput sitten jotain siltä väliltä..mamut ehkä jotain ekstraa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #29

Niitä ei taideta laskea tuohon kun ovat ihan erillinen systeemi. Uudempiakin taulukoita muuten löytyy.

https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain...

"Vuonna 2013 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 63,2 miljardia euroa. Tämä oli 5,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Menojen reaalikasvu oli 3,8 prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 11 624 euroa."

Melkein tonni kuussa asukasta kohti. Vanhuus ja sairaus näyttäisi suurentuvan noissa pylväissä aika voimakkaasti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Kuvitteellinen tosielämäesimerkki paljastaa verotuksella hoidettujen tulonsiirtojen merkityksen liike-elämälle: Kuvitelkaamme ryhmä työttömiä. Kaikkihan ”tietävät”, että työttömät ovat vain rasite yhteisölle, pummeja, jotka kuluttavat työttömyyskorvauksensa keskiolueen lähiöpubissa. Kutenkin, jotta tämä olisi mahdollista, pitää olla joku, joka perustaa tuon lähiöpubin. Sekään ei riitä. Tämän pubinpitäjän pitää palkata joku myymään tuota keskiolutta. Tämän takia jonkun pitää perustaa panimo, joka tuottaa keskiolutta. Kaikki tämän ketjun ”hyödyllistä työtä” tekevät ihmiset kuluttavat ansaitsemansa palkan tuon lähiöpubin vieressä olevassa lähikaupassa, ostavat ruokaa yms. Jonkun pitää siis perustaa lähikauppa. Tämän lähikaupan omistajan pitää palkata joku kassalle rahastamaan noita ”hyödyllistä työtä” tekeviä ”kunnon ihmisiä” ostoksistaan. Kaikki nämä ihmiset maksavat tuloistaan veroja, jotka maksetaan työttömyyskorvauksena noille ”pummeille”.

”Korjatkaamme” tilanne libertaarien mallin mukaisesti, lakkautetaan ”pummeille” maksettu työttömyyskorvaus ja säästetään verorahoja. Mitä tapahtuu? Pubi tekee konkurssi, pubin myyjä irtisanotaan, panimo tekee konkurssin ja lähikaupan kassa saa potkut. Veroja ei kerry, koska ei ole ketään, jolla olisi verotettavaa tuloa. Kuka säästi?

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #22

Loistavasti selitetty joillekin niin vaikea käsite "sisämarkkinat".

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #22

Hienosti jätit kokonaan kertomatta sen minne rahat oikeasti hävisivät. Voittajia tietenkin olivat työssäkäyvät, joille jää vihdoinkin ylimääräistä rahaa työnteosta. Jos jatketaan tuota sinun kuvitteellista tarinaa, niin työssäkäyvät pelastavat pubin, koska heillä on ylimääräistä rahaa, jonka he ovat ansainneet ja voivat tuhlata. He huomaavat saavansa niin paljon rahaa töistä, että he voivat ruveta tekemään puolta päivää ja silloinkin he voivat vierailla pubissa silloin tällöin. Samaan aikaan työntekijöiden firmojen on pakko ruveta hankkimaan lisää porukkaa ja entisistä työttömistä tuleekin työssäkäyviä ja hekin voivat käydä myös pubissa. Kaiken kaikkiaan työikäisten kunto nousee kohisten, koska työtä tehdää ajallisesti vähemmän, jolloin se rasittaa vähemmän työntekijöiden kehoa ja kaikki työntekijät pääsevät työpäivän päätteeksi pubiin. Lopuksi voidaan Heynon tavoin kysyä, että kuka loppujen lopuksi voitti?

Muuten tuo alkuperäinen esimerkki on aika sairas. Kyseinen pubi pysyy pystyssä pelkästään veronmaksajien maksamilla tuilla ja osittain myös sellaisten veroilla, joilla ei ole varaa tai aikaa edes käydä kyseisessä pubissa. Kuvaa kyllä hyvin nykyistä systeemiä.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #28

Mielestäni esimerkki oli hyvä teoreetinen yksinkertaistus. Todellisuudessa ainakaan pitkäaikaistyöttömällä ei ole rahaa käydä pubissa. Työmarkkinatuki on 705 €/kk ja tästä maksetaa kunnallisveroa 20 %. Jäljelle jää 560 €/kk. Asumistuessa jää omavastuuksi esim. 80 €/kk. Tällöin "käyttörahaa" jää 480 €/kk.

Toimeentulotuen perusosa on 485,50 €/kk eli työtön saa tämän summan lisäksi toimeentulotukea sähkölaskuun, kotivakuutukseen ja sairaudenhoitokuluihin.

Lähteestä http://stm.fi/toimeentulotuki selviää, että
Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:
ravintomenot
vaatemenot
vähäiset terveydenhuoltomenot
henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot
paikallisliikenteen maksut
lehtitilaukset
televisiolupa
puhelimen käyttö
harrastus- ja virkistystoiminta.

Tämä kaikki noin 16,20 eurolla päivässä. Jos käy joka päivä baarissa, saa kolme tuoppia, mutta ruuat, vaatteet, bussimatkat, puhelinlasku ym. jäävät saamatta.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #32

Joo, näitä on laskettu, eikä minulla ole toimeentulotukea vastaan mitään, mutta jos lasketaan pienituloisen tulot, niin nähdään ettei töissä enää pahemmin kannata käydä.

Esim. 1400€/kk ansaitsevalle 700€/kk yksiössä täällä jää käteen noin 550€/kk käyttörahaa, joka meinaa noin 18 euroa joka päivälle, mikä ei ole kovinkaan paljoa enempää kuin 16,20€. Tositarinaa mukaillen kyseinen 1400€/kk tulee rankasta kassatyöstä, joka kuormittaa kyseistä henkilöä niin paljon, että lähitulevaisuudessa on työkyvyttömyyseläke edessä. Onko tälläisessä järjestelmässä mitään järkeä?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #34

P.P;".. ettei töissä enää pahemmin kannata käydä."

Oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että tehdään lisää tunteja ja maksetaan pienempää palkkaa. Sillä tavalla toimimalla lisätään vaan työttömiä ja jo ennestään töissä olevat kuormittuvat lisää ja joutuvat sinne sairaseläkkeelle.

Pienten palkkojen pitää nousta, osa-aikaisuus pois niiltä jotka sitä ei halua tehdä..työn tekemisen pitää kannattaa ja sitä tekemällä pitää saada leipä pöytään. Se sitten toinen asia, että toisista töistä saa pitemmän, kun toisista.

Eikä oikea ratkaisu ole myöskään se, että työttömiltä otetaan pois se vähäkin. Köyhiä tässä maassa taatusti yli miljoona ja jos tämä ryhmä lopettaa kuluttamisen, niin siinä ei yksi, eikä kaksi waahlruusia auta. Net eivät ehdi kuluttaa määräänsä enempää kukaan, vaikka joskus jonkun ökytavaran ostaisivatkin.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #35

Kyllä, työn tunteja ei pidä lisätä. Muuten töiden tuntimäärät kannattaisi olla vähän vapaammin valittavissa. Kovinkaan moni ei jaksa näitä nykyisiäkään tuntimääriä.

Jos pieniä palkkoja nostetaan esimerkiksi määräämällä suurempi minimipalkka, niin se vain lisää työttömyyttä, koska jo nyt pienillä palkoilla teetätetty työ on kannattavuuden rajoilla. Osa-aikaisuutta ei oikein voi ottaa pois, jos työtä ei ole kuin sen tietyn verran. Sekin lisäisi työttömyyttä, jos vaadittaisiin kaikille täydet tunnit. Kyllähän noista töistä saa leivän, mutta ongelma on lähinnä se ettei leipä ole sen pidempi kuin perusturva.

Työttömiltä ei pidä ottaa sitä vähää pois vaan heille pitää suoda lisää mahdollisuuksia. Nythän työttömän ei kannata tehdä pahemmin töitä, koska se tarkoittaa byrokratian rattaisiin heittäytymistä ja parhaimmillaan paussia työttömyysturvaan, vaikka sitä tarvitsisi.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #37

P.P;" Muuten töiden tuntimäärät kannattaisi olla vähän vapaammin valittavissa."

Kuten sanoin..osa-aikaisuus pois niiltä, jotka eivät sitä halua. Net jotka haluavat ja sillä tulevat toimeen, niin tehkööt.

"koska jo nyt pienillä palkoilla teetätetty työ on kannattavuuden rajoilla"

Jos nyt otetaan esimerkiksi tämä kaupan ala, joka läheltä itseäni liippaa ja jossa kohtuu huonot palkat..
En sinusta tiedä, mutta itse en ainakaan osaa sanoa s- tai k-ryhmän kannattavuudesta mitään. Jokainen valittaa aina että huonosti menee, mutta se kuuluu toimenkuvaan. Kannattaa muistaa se, että niin paljoa voittoa ei voi mikään kauppa tehdä, etteikö sille kelpaisi vielä vähän lisää.

Tätä osa-aikaisuutta käytetään ihan tietoisesti hyväksi, koska tulee edullisemmaksi. Esim. lähinurkilla puoti missä yksi kokoaikainen, loput 3-4 osa-aikaisia. Jos joku sairastaa, niin helppoa pistää niille parille joku tunti lisää ja niin selvitään siitäkin "kriisistä"..parhaassa tapauksessa ei edes ollut vuorossa, joten ei visiin tarvitse palkkaakaan maksaa.

Mitä sitten tulee noihin työttömiin..niin kun päästäisi siitä ajattelusta, että työtön tarvitsee jotain helpotusta byrokratiaan, että sen kannattaa tehdä töitä. Minusta työtön tarvitsee sen työpaikan mistä saa elannon, sen jälkeen ei ole enää työtön, eikä tarvitse työttömyysturvaa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #48

"En sinusta tiedä, mutta itse en ainakaan osaa sanoa s- tai k-ryhmän kannattavuudesta mitään. Jokainen valittaa aina että huonosti menee, mutta se kuuluu toimenkuvaan."

Olen omistanut keskon osakkeita ja luovuin niistä, koska tuotto-oletus meni liian pieneksi verrattuna yleiseen tuottoon. Siis olen tutustunut vähän tarkemmin kyseisen ketjun lukuihin. Samoin kuin tiedän keskon työntekijöiden oloista aika paljon tällä hetkellä, koska lähipiirissä löytyy työntekijää sieltä, eikä siellä kovinkaan ruusuista ole. Myös johto kulkee aika tulisilla hiilillä kyseisessä ketjussa. Ulkomaalaiset ketjut ovat iskeneet aika pahasti duopolin (s&k) markkinoille. Niistä elintarvikepuolella eniten hallaa on aiheuttanut lidl, jolla on jo aika suuria verotuksellisia etuja kotimaisten ketjujen suhteen. S-ryhmää taas ei voi 'omistaa' ja sen ryhmän tuotot muutenkin valuvat vain lähinnä poliittisille vaikuttajille, mutta luulisin että samoja paineita sielläkin on.

"Mitä sitten tulee noihin työttömiin..niin kun päästäisi siitä ajattelusta, että työtön tarvitsee jotain helpotusta byrokratiaan, että sen kannattaa tehdä töitä. Minusta työtön tarvitsee sen työpaikan mistä saa elannon, sen jälkeen ei ole enää työtön, eikä tarvitse työttömyysturvaa."

Se mikä tuossa byrokratian helpotuksessa on takana on se, että kaikki työ oikeasti lisäisi tekijänsä elintasoa. Nykyjäänhän näin ei ole, koska esim. sosiaaliturvalla eläviltä vaaditaan säästöjen polttamista, jolloin kuukaudenkin työkeikat pitää siis joko tuhlata heti tai sitten niillä pitää maksaa eläminen ja loppujen lopuksi työn hyöty on lievästi negatiivinen kun ottaa huomioon työn kuluttavuuden ja byrokratiasodan. Näin ei olisi esim. perustulon tapauksessa.

Byrokratia ja verotus myös tekee työntekijöiden palkkaamisesta kannattamatonta. Mitä enemmän byrokratiaa ja veroja sitä vähemmän kannattavaa on palkata ketään. Jos muista pääomasijoituksista saa paremman tuotto-oletuksen ja vähemmällä riskillä, niin toki ne muut pääomasijoitukset kannattaa tehdä ennemmin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #34

Jos tekee töitä vain ja ainoastaan rahan takia, oikeastaan suurin osa töistä ei kannata. Kannattaa ryhtyä ammattipoliitikoksi tai joksikin muuksi roistoksi, vaikka ryöstää se kauppa, jossa on kassana.

http://pivihtyni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199690-m...

Oikeasti: jos on sitä mieltä, ettei saa tarpeeksi palkkaa ja palkka on ainoa syy olla töissä, kannattaa tuo työ lopettaa. Kukaan ei kaipaa tekijää, ja uusi tekijä löytyy taatusti.llman Suomessa on joka päivä yli 850 000 työikäistä työttömänä, joten kauan ei kassa ilman tekijää ole.

JOS sen sijaan haluaa olla kassalla, mutta on sitä mieltä, että palkka on kohtuuttoman huono, on syytä iittyä lammattiliittoon ja ajaa siellä lakkoa kunnon palkankorotuksen saamiseksi. Niin paremmin palkatuillakin aloilla on toimittu. Nöyrä jää köyhäksi.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #40

Nonih, Heynon neuvoilla Suomi nousuun. Jos ei halua tehdä tiettyä työtä, niin jää työttömäksi... Kuinkahan moni työ jäisi tekemättä?

Eiköhän se elintason nousu ole suurimmalla osalla porkkanana töiden tekemisesssä ja siihen kritiikkini kohdistuikin kun joissain tapauksissa se porkkana on koluttu juureen asti ja syötävänä ei ole kuin se vihreä osa siitä porkkanasta.

Ammattiliitothan ne palkankorotuksen aina hoitaa. Kaikki korotukset ja kulut muutenkin taitavat tulla siitä kuuluisasta taikaseinästä, vai kuinka? Sillä ei ole mitään väliä miten yritys tuottaa. Ottaisivat mokomat lainaa, jos ei ole maksaa palkkoja niinkuin valtiokin ottaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Jos KUKAAN ei suostu jotain tekemään tarjotulla palkalla, tekemättömäksi jää työ, jota ei kannata kenenkään tehdä. Ja niinhän sen pitääkin mennä.

Jos ainoa, siis ainoa, motiivi työn tekemiseen on elintason nousu, sitä ei kannata tehä, jos palkkaa ei tarjota niin paljon, että elintaso tosiaan nousee.

Jos yrityksellä ei ole varaa maksaa vaadittua palkkaa, yritystoiminta ei ole kannattavaa. Se kannattaa siis lopettaa.

Moelmmat ihan markkinatalouden perusideoita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Et tainnut lukea esimerkkiä ihan tarkasti. Eivät ne rahat mihinkään hävinneet, ne lakkasivat olemasta. Se nyt vain on rahan luonne.

Olet oikeassa siinä, että ko. pubi pysyy pystyssä veronmaksajien rahoilla. Niillä rahoilla noille veronmaksajille maksetaan palkka, josta he maksavat veronsa. Kyse ei ole mistään sairaudesta, vaan tosiasiasta: Noin se yhteiskunta tosielämässä toimii.

Tarkemmin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #44

Meinasin laittaa että kannattaako siis julkiselle palkata kaikki, mutta sainkin vastauksen noista jutuistasi.

"Tosiasiassa kunnan ei kannata irtisanoa ketään työttömäksi tai alentaa kenenkään palkkaa, koska se vähentää kunnan sekä suoria että epäsuoria verotuloja. Ääritilanteessa kunnan tosiaan kannattaisi palkata kaikki työttömät tekemään jotain, jos verolaeissamme olisi enää jotain tolkkua."

Kuulostaa hieman kommunistiselta ja eikös tuollaista jo kokeiltu jossain päin maailmaa?

Noista teksteistäsi sai sellaisen kuvan, ettet oikein ymmärrä mitä vasten sitä rahaa käytetään ja miksi yksityisellä tehty foliohattu on parempi kuin tunti paperinpyörittelyä julkisella puolella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Kuten kirjoitan, "ääritilanteissa". Voihan sitä kommunismiksikin kutsua, suoraselkäiset uuslibertaarit oikeistolaiset kutsuvat sitä "vastikkeelliseksi työttömyysturvaksi" tms, miksi milloinkin. Aiemmin sitä kutsuttiin termillä "työllisyystyö".

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #54

Liberaaliin maailmankuvaan pakko käy aika huonosti. Miten meinasit kyseisenlaisen järjestelmän toteutettavan. Muistaakseni pakkotöissä on aina ollut hieman matala tuottavuusprosentti. Parhaimmillaanhan se on tuottanut vähemmän kuin mitä sen valvontaan on mennyt. Työllisyystyö toisi muutenkin enemmän ongelmia kuin ratkaisuja.

Hei, valvontaanhan minulla on idea. Miten olisi kameroita ja kaiuttimia joka paikassa. Valvojia voisi tuttavallisesti kutsua isoksi veljeksi. Kaiuttimen kautta kanalaiset saisivat aina kuulla ison veljen sanoman. Välillä voisi aina toistaa seuraavanlaista lausetta työtehon nostamiseksi "sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

Älä innostu. "Kunnan kannattaisi" ei tarkoita pakkoa, vaan sitä, että kannattaisi. "Kunta" kun olemme me kuntalaiset, ei mitään muuta.

Tuota Eric Blair -viittausta en tässä yhteydessä ymmärrä - miten liittyy asiaan?

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #62

Jos kenenkään ei olisi pakko tehdä mitään, niin tiettyjä välttämättömiä töitä ei tulisi tehdyksi. Tuskin on tarpeeksi halukasta porukkaa esim. likakaivojen puhdistajaksi. Noissa tapauksissa se jokin porkkana on ehdoton.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Likakaivojen puhdistajiksi löytyy halukasta porukkaa, kunhan siitä tarjotaan tarpeeksi palkkaa.

Jos ei tarjota, niitä ei ilmeisesti kannata puhdistaa.

Mikään pakko ei kenenkään ole mitään tehdä, paitsi puolustaa isänmaata ja sen laillista yhteiskuntajärjestystä, tarvittaessa asein. Kaikki muu on, ja olkoon, vapaaehtoista.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #68

Eikös tuolloin tehtäisi sitä työtä vain ja ainostaan rahan takia? Etkös sinä ollut sitä vastaan?

Edit:

Isänmaatakaan ei ole muuten nykyisin pakko puolustaa. Täältä pääsee sen verran helposti pois ja palautuskaan ei tule kyseeseen niissä tapauksissa, jotka ovat aikaisemmin lähteneet. Muutenkin ihmiset ovat nykyisin enemmän itsenäisiä maailman kansalaisia kuin patriootteja, joka on ihan järkevää kehitystä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #69

Katsotaanpas, mistä keskusteltiin:

Minä (34): "Jos tekee töitä vain ja ainoastaan rahan takia, oikeastaan suurin osa töistä ei kannata. Kannattaa ryhtyä ammattipoliitikoksi tai joksikin muuksi roistoksi, vaikka ryöstää se kauppa, jossa on kassana."

Siis nimenomaan "suurin osa".

"Oikeasti: jos on sitä mieltä, ettei saa tarpeeksi palkkaa ja palkka on ainoa syy olla töissä, kannattaa tuo työ lopettaa."

Siis nimenomaan "jos on sitä mieltä".

Minä en ole ollut tässä minkään puolesta tai mitään vastaan. todennut vain, miten asia on.

Sinä (66): "Jos kenenkään ei olisi pakko tehdä mitään, niin tiettyjä välttämättömiä töitä ei tulisi tehdyksi."

Kuten totesn, kenenkään ei ole pakko mitään, paitsi...

Mitä tulee maanpuolustukseen, se on perustuslain määräämä pakko. On toki niin, että karkuun voi aina lähteä, mutta, kuten Rokka toteaa, kyllä ne perässä tulee vaikka juoksisit kuinka pitkälle.

"Järkevästä" kehityksestä ja isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustamisesta luopumisesta voimme lukea käytännössä joka päivä ISISiä koskevista uutissähkeistä. "Maalimankansalaiset" katsovat vierestä kun tyttöjä myydään sadalla eurolla kappale. Ihan oikeasti, kuten on todettu: http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/isis_julkaisi...

Ja länsimaiset kukkahattutädit selostavat, että onelma hoituu "naisten kulutuksella". Joo... Mutta se taas on toinen juttu, eikä kuulu tähän bloiin.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Mehän palvelemme nykyään itse itseämme. En edes muista, koska olen viimeksi avannut pankinoven. Silloin harvoin kun tarvitsen verokorttia, teen tilauksen verkossa, ja ohjelma laskee veroprosenttini, teen ostoksia verkossa yms. Tekniikka on vienyt työn monilta palvelualoilta.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Niin ja moro vaan Päivi!

Käytiin lukiota samaan aikaan.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

No, moro moro. Hauskaa, että muistetaan. Itselläni on vähän heikompaa. :-)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minulla oli siihen aikaan vaalea tukka. Todennäköisesti muistaisit, jos törmättäisiin kadulla. Kyllä me aika paljon yhdessä hengailtiin niihin aikoihin. Käytiin kaljallakin yhdessä.

Anna-Leena Nieminen

Ei, ei ei, perustulo ei todellakaan ole ratkaisu vaan vaarallinen tie syventäessään Suomen sosialistista "kehitystä".

Perustelut:

Ensinnäkään automatisaatio ei aiheuta työttömyyttä. Työn vähentyminen ja työttömyys ovat kaksi eri asiaa.

Jos nimittäin automatisaation hedelmät eli talouskasvun ja kehityksen tuottama varallisuus ja hyvinvointi ei kohdistu asianmukaisesti kaikkiin yhteiskunnan vastuunsa kantaviin jäseniin silloin yhteiskunnassa on jotain vialla. Viat ovat samoja jotka nyt aiheuttavat työttömyyttä eli

    - korkea verotus + muut pakolliset maksut
    - työmarkkinasääntely(kartelli) + muu sääntely
    - julkinen koulutusjärjestelmä(koulutus ja työ eivät kohtaa)
    - sosiaaliturvan kannustinloukut
    - raha- ja pankkijärjestelmä(inflatorinen velkatalousjärjestelmä)
    - hyväveliverkosto eli rakenteellinen korruptio(feikkikapitalismi)

Automatisaation hedelmiä ovat muun muassa lyhyempi työaika, korkeampi palkka, tuotteiden suurempi valikoima ja parempi laatu joten automatisaatio ei ole mikään peloittava, kurjuutta aiheuttava ja eliminoitava mörkö vaan hyvä ja tavoiteltava asia.

Viat ovat siis ihan muualla kuin automatisaatiossa, mutta jostain syystä niitä harvoin selvitetään tai niistä keskustellaan. Ilmeisesti syvemmän ja itsenäisen ajattelun puutteen ja/tai tosiasioiden kieltämisen takia.

Jos edelläluetellut viat selvitettäisiin toisin sanoen erityisesti *sääntelyä ja verotusta purettaisiin* niin automatisaatio tulee vaurastuttamaan koko yhteiskuntaa ilman keinotekoista ja haitallista tulonjakopolitiikkaa ja/tai tulonsiirtoja(perustulo).


*Suomeksi sanottuna: purettaisiin sosialismia jolloin markkinatalous vapautuisi

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Tarkentaisitko vielä, miten käytännön tasolla "automatisaatio tulee vaurastuttamaan koko yhteiskuntaa ilman keinotekoista ja haitallista tulonjakopolitiikkaa ja/tai tulonsiirtoja(perustulo)".

Ajatellaanpa, että sinä olet nyt vaikkapa hampurilaisravintolassa töissä. Nyt on jo rakennettu robotti, joka tekee 360 hampurilaista tunnissa. Kun nämä robotit halpenevat ja yleistyvät, työnantajasi hankkii sellaisen.

Olemme tilanteessa, jossa mielestäsi sinun työaikasi pitäisi nyt lyhentyä ja palkkasi nousta. Todellisuudessa käykin niin, että peräänkuuluttamasi vapaa markkinatalous toimii ja sinä saat potkut. Sen seurauksena sinun ansiotuloverosi jäävät yhteiskunnalta saamatta. Robotti ei maksa veroa. Eikä robotin avulla ansaitsevankaan tarvitse maksaa veroa robotin tuottamasta voitosta.

Samaa tapahtuu eri aloilla työskenteleville tuhansille ihmisille. Et kuitenkaan halua sosialismia etkä "keinotekoisia ja haitallisia tulonsiirtoja".
Millä ajattelit elää jatkossa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Anna-Leenan mielestä kaikki yhteisesti kustannettu on sosialismia, mm. hänen oma koulutuksensa, ja sellaisesta pitää päästä eroon. Markkinamekanismit pitävät huolta siitä, että köyhyys katoaa kun köyhät kuolevat nälkään.

Anna-Leena Nieminen

Verotus ei kuulu vapaaseen markkinatalouteen. Verotus on ryöstöä. Omaisuuden pakkolunastusta.

Verotus ei siis ole ratkaisu ongelmiin vaan päinvastoin se aiheuttaa ongelmia.

Kun verotus ja sääntely* on poissa, ihmisillä on enemmän rahaa käytössä ja yritykset voivat toimia paremmin ja palkata enemmän työntekijöitä. Syntyy vaurautta jota jatkuva kilpailu synnyttää puhumattakaan tuotteiden ja palveluiden jatkuvasti paranevasta laadusta ja hintojen edullisuudesta. Todellista ostovoimaa.

Kun raha- ja pankkijärjestelmäkin on vapaa on säästäminen silloin kunniassaan ja rahalla oikeasti katetta ja pankeilla itsellään vastuu omasta yritystoiminnastaan. Poliitikot poissa pilaamassa niitä ja ylipäätään taloutta ja ihmisten elämää.

Näin ihmiset ja yritykset vauraustuvat ja kehittyvät jatkuvasti kantaessaan itse vastuun elämästään ja toiminnastaan joten mitään keinotekoista tulonjakoa ja tulonsiirtoja(pakkolunastusta) ei tarvita.


Käsittelet esimerkissäsi luovaa tuhoa. Sekään ei ole mörkö, vaikka niin usein kuvitellaan ja sen kieltämisen seurauksena on saatu todellista tuhoa aikaan. Luova tuho on edellytys talouskasvulle.

Jos työni loppuu hampurilaisravintolassa automatisaation takia niin eihän se yht'äkkiä tapahdu jolloin voin hakea toista työpaikkaa ja/tai kouluttautua uuteen ammattiin (kunnes yhteiskunta on kehittynyt spontaanin järjestyksen tuloksena niin ettei työtä enää tarvitse tehdä). Kuten edellä kuvailin, vapaan markkinatalouden yhteiskunnassa työmarkkinat ovat vapaita, joustavia ja hyvin monimuotoisia kuten myös koulutus. Aivan toisin kuin nyt käytännössä suljetun talouden Suomessa.

Kysymys kuuluukin: Millä luulet sosialismin kustannettavan?



*Lainsäädäntö myös vapaata

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #36

A-L.N;"..kunnes yhteiskunta on kehittynyt spontaanin järjestyksen tuloksena niin ettei työtä enää tarvitse tehdä.."

Meillä on jo luultavasti 500tuhatta joiden ei tarvitse töitä tehdä tässä maassa..montako lisää pitää vielä, että tulee tuo "spontaani järjestys" ja loputkin pääsee tähän kadehdittavaan olotilaan?

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #46

Korjaan 500 tuhatta, jotka eivät saa missään nimessä tehdä mitään työtä, koska se rinnastetaan parhaimmillaan rikolliseksi touhuksi. Juuri tuo on yksi nykyisistä ongelmista. Sosiaaliturvalla elävienkin pitäisi pystyä harrastamaan ja mahdollisesti hankkimaan harrastuksellaan elintason nousua.

Kalervollakin varmaan olisi mukavempaa, jos se saisi vaikka työstää keramiikkaa ja vaihdettua tehtyjä keraamisia tuotteita vaikkapa jonkun toisen tekemiin pulliin(harmaata taloutta ja siksi rikollista toimintaa). Tai miksipä hän ei möisi niitä vaikka eurohintaisena jollekin(sosiaaliturva vähenee kätevästi juuri sen verran kuin saa euroja).

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #36

Ai ettei "suljetun talouden Suomessa" ole annettu luovan tuhon toimia? Blogitekstinihän kertoo juuri toimineesta luovasta tuhosta. Myös Wikipedia on tästä eri mieltä, kuin sinä:
"Pohjoismainen luova tuho
Etlan johtavien tutkijoiden ja professorin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa luovan tuhon on annettu toimia vapaammin kuin muualla. Kannattamattomien yritysten ja alojen on annettu hävitä. Tästä syystä näissä maissa tuottavuuden kasvu näyttää olleen huomattavasti nopeampi kuin luovaa tuhoa vaimentaneissa maissa.
Tutkijoiden mukaan kilpailu myös johtaa siihen, että tuottavuuskasvun hyödyt jäävät enimmäkseen palkansaajille ja yrittäjille. He korostavat, että työpaikkojen suojeleminen esimerkiksi tukemalla yrityksiä tai vaikeuttamalla irtisanomista haittaa luovaa tuhoa."

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luova_tuho

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #78

"He korostavat, että työpaikkojen suojeleminen esimerkiksi tukemalla yrityksiä tai vaikeuttamalla irtisanomista haittaa luovaa tuhoa."

Niin juuri, perustulo olisi käytännössä yritystukea ja pitäisi sitten yllä huonoja yrityksiä, jolloin luovaa tuhoa ei pääsisi syntymään.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #79

Siis miten perustulo esimerkiksi työttömälle olisi yritystukea? Kaikissa perustulomalleissa ansiotulojen noustessa perustuloa verotettaisiin vastaavasti takaisin valtiolle.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #85

Niinpä niin, perustulo pitää huolen, ettei edelleenkään pääse omalla työllään rikastumaa

Yritystuesta: perustulon myötä perustettaisiin kannattamattomia yrityksiä.

Vrt. tositapahtumaan: aikoinaan kun kohistiin kansanedustajien sopeutumis eläkkeistä, niin kansanedustajilta kysyttiin että voisivatko he luopua siitä, niin eräs kansanedustaja vastasi, että vain jos hän saa yrityksensä kannattavaksi.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Ethän vastaa yhtään siihen, mistä Päivi alunperin kirjoitti. Hänhän juurikin esitti perustulon kaltaista mallia, jotta automatisoitumisen aikaansaama elintason nousu näkyisi tasapuolisesti ja sisämarkkinat vetäisivät.

Siinä olet toki oikeassa, että automaatio on siunaus ja että yhteiskunnassa tulonjako pitäisi järjestää siten, ettei se mene vain omistajien taskuihin. Mutta keinoista olemme toki eri mieltä.
Kun rajakustannus tuotannossa lähenee nollaa, niin kertoisitko miten sääntelyn vähentäminen olisi varallisuuden jaossa tasapuolisempi keino kuin omistusoikeuteen koskeminen tai perustulomallit?

Nykyiset kapitalismin mallit näyttäisivät aiheuttavan sen, että palkat ovat valtaosalla jämähtäneet paikalleen tai jopa laskeneet. Näin Amerikoissa:
http://www.motherjones.com/files/images/change-sin...
http://inequality.org/wp-content/uploads/2011/01/a...
Eli mitä tehdä, kun kuponginleikkaajat vievät kaiken kasvun?
http://cdn.meme.am/instances/500x/17465164.jpg

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39
Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #39

Anna-Leena, oletko itse lukenut ja ymmärtänyt linkkisi (Amerikka-kortti) takaa löytyvän tekstin? Se ei nimittäin mitenkään puolla muita kommenttejasi.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #50

Onko Amerikka mielestäsi libertaarinen (vapaan markkinatalouden) yhteiskunta kuten Arvo Pelttari ja lukuisat muutkin väittävät?

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari Vastaus kommenttiin #58

Ei libertaarinen, mutta heritage foundationin mukaan sijalla 12 maailmassa vapauden saralla. Amerikoista on helpompi löytää tilastoja kuin vaikka ykkösenä olevasta Hongkongista. Tietysti, jos pitää keskustella vain libertaristien utopioista, en ole kiinnostunut jatkamaan.

Reaalielämän konkreettinen esimerkki oli toisaalta vähäpätöinen lisä, mutta tarjosi sinulle nähtävästi mielestäsi oikeuden sivuuttaa kaikki muut seikat kommentissani.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #61

En sivuuttanut kommenttiasi vaan en vastannut muulla tavoin, koska mielestäni olin jo kommentoinut tyhjentävästi (sisämarkkinat eivät perustulon myötä vedä, koska perustulo aiheuttaa luovan tuhon kieltämistä).

Jäin kyllä miettimään kommenttiasi varallisuuden jaon tasapuolisuudesta ja oikeudemukaisuudesta.

Tällainen näkemys on tyypillistä virheajattelua, koska mitään "tasapuolisuutta" ei ole olemassa eli ihmisten kykyjen, lahjakkuuksien, ahkeruuden tason ym. ominaisuuksien välillä ei ole olemassa tasa-arvoa vaan ihmiset ovat erilaisia ja eriarvoisia. Eriarvoisuus kuuluu elämään ja luonnonlaki on että kukin saa "ansionsa" mukaan.

Kaikki eivät voi olla johtajia eikä palkka voi olla kaikilla sama. Mutta kaikilla pitää olla oikeus toteuttaa omannäköistä elämäänsä ja tämän (perusoikeudet eli negatiiviset oikeudet) takaa vain vapaa yhteiskunta jossa vallanpitäjät eivät riko yksilönvapautta ja -perusoikeuksia eli omistusoikeutta, ruumiillista koskemattomuutta ja sopimusvapautta.

Kuten taloustieteilijä Murray N. Rothbard on osuvasti sanonut:

    "Todellista "tasa-arvoa" on vain vapaudessa"

Ja vain tämä - että yksilö on vapaa pakkovallasta - on todellista oikeudenmukaisuutta ei mikään muu, varsinkaan keinotekoinen varallisuuden jako; progressiivinen verotus(tulonjakopolitiikka) tai perustulo(tulonsiirto).

Sanomattakin on siis selvää että valtion suorittama sääntely, vähäinenkin rikkoo yksilön perusoikeuksia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #71

Nyt sinun enää tarvitseekin vain määritellä tuo kaiken pahan aku ja juuri, "valtio". Kuka tai mikä se on, joka "suorittaa sääntelyä".

Muussa tapauksessa utopiasi on vain yksi niiden monien joukossa, jotka "parantavat" maailmaa taistelemalla suurta Saatanaa vastaan jumalisen "vapauden" puolesta. Ja niitähän on leegio.

Joten: Määrittele "valtio", siis välttämäton ja riittävä ehto.

Odottelemme innolla.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #71

Anna-Leena, sanot, että "Mutta kaikilla pitää olla oikeus toteuttaa omannäköistä elämäänsä" ja esität tämän olevan turvattu, kun negatiivinen vapaus toteutuu.

En voi välttyä tekemästä erilaista tulkintaa esimerkiksi tekstistä:

"Positiivisella vapaudella voidaan tarkoittaa yleistä kykyä saavuttaa tahtonsa mukaisia päämääriä tai mahdollisuutta harjoittaa kansalais- tai ihmisoikeuksia".
(Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Positiivinen_ja_nega...)

Mielestäni tässä keskustelussa kukaan ei ole esittänyt mainitsemaasi kommenttia "varallisuuden jaon tasapuolisuudesta ja oikeudemukaisuudesta".

On esitetty, että kaikilla pitäisi yhteiskunnassamme olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, vaikka työtä ei enää riitä kaikille. Perustulo ei ole varallisuuden tasaamista vaan tulojen tasaamista, jolla ei kuitenkaan todellakaan pyritä siihen, että kaikkien tulot olisivat keskenään samat.

Jouko tuossa jo pyysikin sinua määrittelemään valtion – sitä odotan minäkin mielenkiinnolla. Olet kuitenkin "allekirjoittanut yhteiskuntasopimuksen" ottamalla vastaan valtion tarjoamaa terveydenhuoltoa ja koulutusta sekä käyttämällä yhteistä infrastruktuuria sekä esimerkiksi poliisin suojelua.

Eli vaikka nyt joutuisit työttömäksi, etkä pystyisi elättämään itseäsi pääomatuloilla, olisi sinulla kuitenkin tämän Suomessa vallitsevan positiivisen vapauden antamat hedelmät eväinäsi. Eli et olisi mielestäsi "vapaa".

En tiedä, kuinka lahjakas ja monitaitoinen ihminen olet, mutta näytät selvästikin ajattelevan, ettet itse joudu työttömäksi. Ja jos joutuisitkin, löytäisit uuden työpaikan tai kouluttautuisit (epävapaasti) uuteen ammattiin. Juuri näin monetkin työttömät nykyään yrittävät tehdä, mutta se ei kaikkia auta, sillä nykyään työllistymisen esteenä voi olla jo yli viidenkymmenen vuoden ikä.

Mutta ilmeisesti sinä olet ikinuori ja ainaisesti terve, etkä siis onneksesi tarvitse mitään yhteiskuntamme rajoittavan hallintakoneiston (verot) tuomia positiivisia vapauksia.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #75

Työttömyyttä on vain sosiaalivaltioissa kuten Suomessa.

Eli tottakai niin kauan kuin nykyistä sosialistista järjestelmää pidetään yllä eli kun työmarkkinasääntelyä(ay-liikkeen laillista erityisasemaa) ja verotusta ei suostuta purkamaan niin sosiaaliturvaa pitää myös olla.

Olisihan se nimittäin kauhea, kestämätön tilanne, kun yritykset eivät pysty verotuksen ja muiden pakollisten maksujen ja työmarkkinasääntelyn(mm. irtisanomissuoja) takia palkkaamaan ihmisiä ja ei olisi sitten sosiaaliturvaakaan.

    Mutta miksi anella almuja eli murusia kelvottomilta vallanpitäjiltä*, kun voi itse leipoa mahtavan leivän, joka ravitsee riittävästi ja enemmänkin?

Eli minä puhun ja olen puhunut jo kauan vapaan yhteiskunnan puolesta eli lain ja asetusten purkamisesta. Jolloin yritykset pystyisivät toimimaan normaalisti eikä työttömyyttä olisi. Eikä tarvittaisi valtiollista sosiaaliturvaa.

Muutenkin ihmiset voisivat libertaarissa yhteiskunnassa hoitaa paremmin raha-asiansa, kun raha- ja pankkijärjestelmä olisi terve(ei nykyistä laillista petosta eli osittaiskassavarantojärjestelmää). Muun muassa säästämään mihin nyt ei kannusteta.

Vakuutustoimintakin olisi ihan toista luokkaa vapaassa yhteiskunnassa kuin nykyisessä systeemissä.

Ja mikä tärkeintä, vapaassa yhteiskunnassa vähemmän lahjakkaillekin eli tavallisille pulliaisille, myös ikääntyville olisi työtä toisin kuin nyt kun ay-liikkeen epäreilun aseman(työehtosopimusten yleissitovuus) takia on syntynyt ilmiö insider-outsider

http://liberalismi.net/wiki/Insider-outsider-teoria



*Vallanpitäjiltä jotka eivät maksa almuja itse vaan ryöstävät sen toisilta. Tätä kutsutaan positiiviseksi vapaudeksi toisella nimellä kommunismiksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

OSut naulan kantaan. työttömiä on vain sosiaalivaltioissa, (suom. hyvinvointivaltio). Intiassa tai vaikkapa Somaliassa työttömyyttä ei ole, työtön kuolee nälkään.

Suosittelen sitä sosiaalivaltiota, jossa sinäkin elät, myös intialaisille ja somalialaisille, mm.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #81

"Sosialismi tappoi 14,5 miljoonaa pikkuvauvaa

Talousuudistusten aikaansaama lapsikuolleisuuden väheneminen, lukutaidon paraneminen ja köyhyyden väheneminen ovat olleet niin suuria, että jos uudistukset olisi samalla tahdilla mutta jo vuodesta 1971, jolloin kapitalististen Aasian maiden rikastuminen olisi jo tarjonnut niiden tärkeydelle Aiyarin mielestä riittävän todistusaineiston,

  • 14,5 miljoonaa pikkulasta enemmän olisi välttänyt kuoleman,
  • 261 miljoonaa intialaista enemmän olisi saanut lukutaidon ja
  • 109 miljoonaa lisää olisi vapautunut köyhyydestä,
  • tutkija Swaminathan S. Anklesaria Aiyar on laskenut tutkimuksessaan "Socialism Kills - The Human Cost of Delayed Economic Reform in India" samalla menetelmällä, jolla nobelisti Amartya Sen laski Intiasta "puuttuvan 100 miljoonaa naista".[3][9]"

    http://liberalismi.net/wiki/Intia

    Käyttäjän PiviHTyni kuva
    Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #84

    Osaisitko kirjoittaa ja perustella jotakin aivan itse? Voisitko vastata sinulle esitettyihin kysymyksiin kääntymättä lähteeseesi http://liberalismi.net/wiki/Etusivu
    "Tervetuloa Liberalismiwikiin, vapaan markkinatalouden ja yhteiskunnan tietolähteeseen."

    "Libertarismi on varsin ehdoton ja älyllinen aate. Me yritämme ymmärtää yhteiskuntaa kokonaisuutena, mutta usein se yllättää meidät. Niinpä poliittiset suosituksemmekin ovat usein yllättäviä. Me seuraamme kuitenkin päätelmiämme järkähtämättä, koska uskomme ne oikeiksi. Usein tämä herättää rajua vastarintaa."

    Voisit laajentaa tajuntaasi vaikkapa videoluennolla: https://www.ted.com/talks/thomas_piketty_new_thoug...

    Ja ei – älä laita vastaukseksi Libertalismi-Wikistä kopioimaasi tekstiä. Luin sen jo. Lue sinä puolestasi edes https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_Piketty.

    Olen ihmetellyt, miten tämä keskustelu sinun kanssasi tuntuu niin vaikealta, mutta nyt ymmärsin. Olet liberalismiuskovainen. Ilmeisesti siis elät perityn pääoman tuottamilla tuloilla etkä tarvitse sen kummemmin palkkaa, kuin hyvinvointiyhteiskuntaakaan.

    Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #86

    Voisitko sinä vastata kysymykseeni, jonka esitin jo kommentissani nro 36.?

    Millä luulet sosialismin kustannettavan?

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #91

    Ole hyvä, määrittele se "sosialismi", josta puhut. Tiedäthän, välttämätön ja riittävä ehto.

    Sitten tiedämme, minkä "kustantamisesta" puhut.

    Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #86

    Miksi linkität vapaan yhteiskunnan kannattajalle sosialistista soopaa (Piketty ehdottaa 80% verotusta)?

    Ymmärrätkö yhtään mitään? Varsinkaan libertarismista? Olet kuin diggaamasi Jouko Heyno, olette kumpikin valtiouskovaisia ja ette ymmärrä libertaarista yhteiskuntaa.

    Mielestäsi Joukon "kuvitteellinen tosielämäesimerkki"(jo nimi aikamoinen oxymoron) on "loistava" vaikka se on täysin virheellinen. Nimittäin libertaarissa yhteiskunnassa ei ole työttömyyttä eikä verotusta. Verotus ei ole mikään itseisarvo vaan - kuten jo aikaisemmin kommentoin - silkkaa ryöstöä.

    Valtiouskovaisuus syntyy valtion harjoittaman propagandan (lue aivopesu) seurauksena. Erityisesti sitä suorittaa valtion koulutusmonopoli, viestintämonopoli, valtion älymystö(mm. yliopistojen professorit) ja se alkaa jo lastenneuvolasta.

    Valtiouskovaisuus ehkäisee tehokkaasti syvempää ja itsenäistä ajattelua*, kuten blogistasi ja varsinkin kommenteistasi ja myös vastaamattomuudestasi huomaa.



    * tämä on juuri valtion tavoite, koska itsenäisesti ja syvällisesti pohdiskelevat kansalaiset ovat vaarallisia valtaeliitille

    Käyttäjän PiviHTyni kuva
    Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #95

    No, miksi itse linkität järjestäytyneen demokraattisen yhteiskunnan kannattajalle anarkistista libertalismisoopaa?

    Varmaan Jouko ja Minä kyllä ymmärrämme nuo libertaariset ajatukset – emme vain kannata niitä.

    Sinähän tässä oletkin osoittanut 'itsenäistä ajattelua', kun kaikki kommenttisi ovat lähes pelkästään lainauksia sieltä Liberalismi-Wikistä.

    En ole kuitenkaan nähnyt sinulta vieläkään edes lainausta vastauksena siihen, kuinka ihanneyhteiskunnassasi (tai eihän se edes ole mikään yhteiskunta, jos mitään yhteistä, kuten lakeja ja verotusta, ei ole) huolehdittaisiin yleisestä turvallisuudesta ja esimerkiksi sairaiden ja vammaisten huolenpidosta.

    Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #98

    Olet älyllisesti epärehellinen tai ilkeilet, koska et muuhun pysty vai Väitätkö tosissasi että en ole kirjoittanut mitään itse? Entä ensimmäinen ja toinen kommenttini?

    Ja kommenttisi viimeisessä kappaleessa suoranaisesti puhut palturia ja paljastat, että et ole lukenut toista kommenttiani (nro 36.) ainakaan kokonaan tai huolellisesti, sillä laitoin linkin siinä sanaan "vapaata" missä kerrotaan seikkaperäisesti miten turvallisuus järjestetään yksityisen lain yhteiskunnassa eli vapaassa yhteiskunnassa.

    Käyttäjän PiviHTyni kuva
    Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #100

    No nyt katsoin linkin "vapaata". Ja kas – se vie sinun blogiisi. Etkö saanut siellä käydystä keskustelusta tarpeeksesi? Siellä on kyllä erinomaisia kommentteja vastauksena sinun juttuihisi.

    Mistä keksit, että Piketty kannattaisi 80 prosentin veroja? Tai älä vastaa, lähteesihän tiedetäänkin jo.

    Videolla Piketty esittää 0,1–10 prosentin varallisuusveroa. Hesarissa on hyvä kirja-arvotelu Pikettystä http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1399694258566

    Etkö sinä ole ilkeä, kun väiti, että minun blogitekstissäni ei ole mitään itsenäistä ajattelua?

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #102

    Anna-Leenan perusongelma on, että hän vastustaa valtiota, mutta kieltäytyy määrittelemästä käsitettä valtio. Toisin sanoen hän kieltäytyy määrittelemästä, mitä hän vastustaa.

    Anna-Leenan toinen ongelma on, että hän vastustaa sosialismia, mutta kieltäytyy määrittelmästä käsitettä sosialismi. Hän toisin sanoen kieltäytyy tältäkin osin määrittelemästä, mitä hän vastustaa.

    Anna-Leenan "älyllinen ja älykäs" libertarismi pähkinänkuoressa onkin, että jokin, mitä hän ei suostu määrittelemään on varas, ja siksi tuo jokin, jota hän ei pysty märittelemään tulee tavalla tai toisella tuhota. Syy siihen on, että tuo äärittelemätön edustaa ideologiaa, jota hän ei pysty määrittelemään. Tuota määrittelemätöntä ideologiaa taas pitää vastustaa kaikin keinoin, ilman, että pystytään määrittelemään, mitä vastustetaan.

    Että sellaista libertarismia.

    Kannattaako keskustella henkilön kanssa, joka libertaaristi ei pidä edes itse tekemiään sopimuksia, mutta edellyttää, että koko yhteiskuntajärjestys pitäisi rakentaa erillisten sopimusten varaan?

    Käyttäjän PiviHTyni kuva
    Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #103

    Taidatkos sen paremmin sanoa! Hyvä Jouko!

    Joo, ei näytä kannattavan keskustelu Anna-Leenan kanssa. Kaikki on käyty läpi jo hänen oman bloginsa kommenteissa.

    Teki jo mieli estää tämä henkilö, joka esiintyy ilman kuvaa ja jonka FB-sivukin on tyhjää täynnä.

    En nyt kuitenkaan estä, mutta tiedoksi Anna-Leenalle, että lopetan keskustelun kanssasi tähän.

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #102

    Pikettyn jutuissa ei oltu otettu ihan kaikkea huomioon. Esim. Matthew Rognlie on kirjoittanut kyseisestä aiheesta. [1] Toinen mielenkiintoinen katsaus on ollut se, että miten 55% ja 80% verotus vaikuttaisi USA:n talouteen ja saatujen tulosten perusteella sen vaikutus olisi katastrofaalinen. [2] Toki kummassakaan ei kumota Pikketyn väitettä siitä, että taloudellinen epätasa-arvo laskisi Pikkettyn neuvoja noudattamalla. Ongelma on se että taloudellinen epätasa-arvon lasku tarkoittaisi kaikkien elintason laskua. Esim. USA:n tapauksessa palkat laskisivat, työttömyysluvut nousisivat ja bkt laskisi huomattavasti. Eli toisinsanoen kaikilla olisi entistä kurjemmat oltavat.

    [1] http://www.brookings.edu/~/media/projects/bpea/spr...
    [2] http://taxfoundation.org/article/what-would-pikett...

    Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #75

    Ei, en todellakaan ole allekirjoittanut mitään yhteiskuntasopimusta vaan olen syntynyt pakkovaltaiseen järjestelmään, jossa muut "sopivat" puolestani eli päättävät asioistani minulta lupaa kysymättä.

    Kuten nimikin "yhteiskuntasopimus" jo sanoo, yksilön vapautta ja -perusoikeuksia poljetaan oikein kunnolla.

    Käyttäjän PiviHTyni kuva
    Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #58

    Amerikka ei ole ihailemasi libertaalinen maa, koska sielläkin huolehditaan älykkään yhteiskunnan tehtävistä, kuten kansalaisten turvallisuudesta, terveydestä ja koulutuksesta veroja keräämällä.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno

    Kuten Raamattu opettaa, työ on Jumalan rangaistus ihmiskunnalle perisynnistä, halusta erottaa oikea ja väärä.

    Työ ei ole välttämättömyys. Jokaista, jonka tekemiset alkavat maistua työltä, kehotan vaihtamaan alaa. Kannattaa mieluummin tehdä sitä, mitä haluaa kuin sitä, mitä mukamas on pakko. Olemme yhteisesti järjestäneet Suomemme sellaiseksi, että kenenkään ei ole pakko yhtään mitään. Ja hyvä näin.

    Kansantalouden pyörittäminen vaatii ihmisiä, kysyntää, tuotantoa ja rahaa. Kun kerran kulutamme pääasiassa siihen, mihin haluamme, miksi tuottaisimme pääasiassa muuta, kuin haluamme?

    Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
    Jaakko Korpi-Anttila

    >>#20/JH: "..työ on Jumalan rangaistus.."

    Reformaatio pyhitti työn, siten välillisesti rahan, ja valtion rukoilemalla päämiehen puolesta joka jumalanpalveluksessa. Työn pyhyydessä kalvinistien ja evankelisten näkemykset ovat eniten ristiriidassa Pyhän Kirjan kanssa. Jumala tuomitsi Aatamin hirvittävimpään rangaistukseen, mitä oli olemassa eli tekemään työtä, ja nämä julmetut pyhittivät Korkeimman rangaistuksen.

    Käyttäjän kyy kuva
    Mark Andersson

    Silkkaa asiaa, työtähän olisi tehtävänä vaikka kaikille, mutta ei työstä maksajaa, ja maksettujen työntekijöiden määrä laskee laskemistaan samalla kun tuotannosta kertyvä raha valuu harvojen omistajien taskuun – ja usein ulkomaille.

    Tätä itsestäänselvyyttä eivät taloususkovaiset päättäjämme sitten niin millään myönnä, vaan edelleen eletään illuusiossa, että täystyöllisyys sen perinteisessä merkityksessä – kaikille kokopäiväistä palkkatyötä – olisi mahdollinen. Ei se ole. Onkin hämmentävää, että valtiaamme keskittyvät vain ja pelkästään rahaan aina, kun työstä on kysymys, eikä millään tavalla siihen, mitä saadaan aikaiseksi ja mitä ei saada aikaiseksi.

    Tottakai voimme valmistaa vaikka foliohattuja toinen toisillemme, jos kauppa käy, mutta kuka silloin hoitaa lapsemme ja vanhuksemme, kuka kouluttaa, kuka sivistää? Tuohon, olennaiseen kysymykseen ei paljon paukkuja aseteta, kun pääosaan on nostettu myynti ja kaupankäynti.

    Pelkällä kaupankäynnillä Suomi ei tule toimeen, vaikka valtiaat ja valtamedia kuinka meille niin vakuuttelisivat.

    Siispä perustulo, joka erottaa palkkatyön perustoimeentulosta. Verotuksen kärki on siirrettävä työstä tuotannon jalostusarvoon, vaikka talouseliitti ja pelurit kuinka rimpuilisivat. Se on ainoa polku tästä eteen päin, ellemme halua pudota rotkoon.

    Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
    Paavo Vaattovaara

    Niin, minne työ katosi?

    Erittäin asiallinen blogi ja oli toimitukselta oikein, että tämä nostettiin karuselliin.

    Kyllähän on tosiasia, että automatio ja koneellistaminen ovat ihmistyötä vähentäneet ja toisaalta työ on muuttanut muotoaan. Tarvitaanhan koneiden valmistamiseen jonkinverran ihmistyötä vaikka automaatio sielläkin vähentää ihmistyötä. Koneiden valmistamiseen tarvitaan metallia joten se on tarvinnut kaivoksissa työtä ihmisille. Toisaalta työ on mennyt halvemman työvoiman maihin, ei siis ole kadonnut mihinkään.

    Niin, mitä tehdä sitten ihmisille joilta työ katoaa ja sellaisille jotka eivät työn syrjään ole päässeet ollenkaan. Kaikille maksettava perustulo on ongelmallinen. Sen pitäisi olla sen suuruinen, että sillä ei oikein elä mutta ei kuolekaan, sen pitäisi kannustamaan työn etsimistä vaikka ei vakituisen työntekijän tuntiansioihin pääsisikään. Jos maailma pysyy jengoillaan niin ansiotyön tekeminen tulee olemaan etuoikeus.

    Käyttäjän PiviHTyni kuva
    Päivi Tyni

    Kiitos arvostuksesta!
    Kysymys on loppujen lopuksi siitä, että jo nyt pitkäaikaistyötön saakin juuri sen verran etuuksia, ettei "oikein elä mutta ei kuolekaan". Mutta tämän rahan saaminen edellyttää neljän viikon välein ilmoitusta KELA:an sekä toimeentulotukihakemuksen lähettämistä sosiaalitoimistoon.

    Toistuvan toimeentulotukihakemuksen liitteinä tulee lähettää tositteet tuloista ja menoista, nykyään käsittääkseni riittävät tiliotteet kaikista omista tileistä sekä tileistä, joille on käyttöoikeus sekä erikseen lääkereseptit ja apteekin kuitit. Lisäksi pitää tehdä selvitys mahdollisista käteispanoista tileille.

    Ensimmäistä kertaa haettaessa toimeentulotuen liiteluettelo onkin hieman pelottavampaa luettavaa, minkä vuoksi moni tukeen oikeutettu ei sitä hae.

    Näitä toistuvia selvityksiä ja hakemuksia käsittelee virkamieskunta, jonka palkat maksetaan verovaroista. Näkisinkin mielelläni laskelman, jossa esitettäisiin kulut, joita aiheutuu tämän minimielannon takaavan rahan hakemusten käsittelystä ja päätösten tekemisestä.

    Tässä vielä linkki toimeentulotukihakemuksen liiteluetteloon Tampereella: http://www.tampere.fi/material/attachments/t/unnam...

    Anna-Leena Nieminen

    Niinpä niin, työ karkaa halvan työn maihin, koska jäykät työmarkkinat riivaa koko EU-aluetta. Ongelmat ovatkin - kuten jo kommentoin -ihan jossain muualla kuin teknologian kehittymisessä.

    p.s. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että tällainen sosialismia kannattava (talouden lainalaisuuksia ymmärtämätön) blogi nostetaan ylös vaan on arkipäivää Uuden Suomen linjassa.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno

    Työ ei karkaa mihinkään. Mekaanisen työn siirtyminen Suomesta Kaakkois-Aasiaan johtuu pääasiassa logistisista syistä, ei palkoista. Suomeen jää "vain" se tuottavin työ.

    Ongelma?

    Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #63
    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #72

    Suosittelen sinulle äitini vanhan viisauden omaksumista: älä käytä kirosanoja, joiden merkitystä et ymmärrä.

    Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
    Raiko Karvonen

    Minne työ katosi?

    Omalla alalla teknologia on kehittynyt valtavasti ja työvoiman määrä on pudonnut vuosi vuodelta. Vanhojen työntekijöiden jäädessä eläkkeelle ei uusia työntekijöitä enää palkata samaan tahtiin eläkkeelle jääneiden tilalle. Tämä sama kehityskulku hyvin monella alalla Suomessa ja saman tyylinen kehityskulku on ollut koko maailmassa.
    Mitä tehdä teknologian syrjäyttämille ihmisille? Poliittisesti asia on arka ja vaikea ja tähän ongelmaan on hyvin vaikea löytää tehokasta ratkaisua. Asia ei tietysti suuremmin kiinnosta niitä, joilla on koulutuksen jälkeen löytynyt varma työpaikka.
    Ainoa vaihtoehto on aloittaa yritystoiminta mutta ainakin minulla esteeksi nousee se, miten rahoitan yritystoiminnan aloituksen, jos en saa sen aloituksen rahoitukseen rahaa yhtään mistään. Tällöin yritys jää perustamatta.

    Yhteiskunnalliseen tulonjakoon on pakko poliittisesti puuttua siten, että myös työttömät ihmiset saavat työttömänä ollessaan edes jonkinmoisen perusturvan. Ei nykytyömarkkinat vain kertakaikkiaan kykene nykyään työllistämään kaikkia työttömiä. Tämä on nähty ja koettu jo vuosikausia.
    Näen, että asiat työmarkkinoilla ovat menossa koko ajan työntekijän kannalta yhä huonompaan suuntaan.

    Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
    Heikki Tunkkari

    Ehkä kannattaisi muistaa että YK on lähes onnistunut tavoitteessaan puolittaa köyhyys maailmassa. Käytännössä se on tarkoittanut että ennen Euroopassa tai USA:ssa tehtyä työtä.on siirtynyt kehittyviin maihin, ja moni niistä on ajanut jo ohitsemmekin taloudellisessa kehityksessä.
    Siksi,suhtaudun myönteisesti tuohon perustuloon ja sen myötä avautuvaan mahdollisuuteen ottaa lyhyttäkin töitä vastaan.
    Meidän,on vain sopeuduttava siihen missä asennossa maailma on nyt, ja,lakattava haikailemasta aikaa, jollaiseen enää ei ole paluuta. Eurooppa ja me sen mukana emme enää ole maailmantalouden veturi, Aasiassa puhutaan jo enemmän ikääntyvistä ulkomuseosta kuin varteenotettavalta kilpailijasta.

    Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
    Erkki Laitila

    Hyvää keskustelua tässä blogissa, hyvä alustus Päivi, kiitoksia!

    Se vain on niin, että hän joka kokee ongelmat, pystyy ne parhaiten selittämään muillekin, jos ei anna omien tunteittensa vääristää tulkintaa. Syiden tulkinta vaatii laaja-alaista pohdintaa eri näkökulmien kuvaamiseksi. Politiikka voisi siloitella ilmiöitä ja mahdollistaa uusia hankkeita, koska talousjärjestelmä ei itsessään tarjoa uusiutumisen keinoja. Ihmiset uusiutuvat ja teknologia, ja sitä kautta yritykset.

    Työ tosiaan muuntuu ja karkaa ulkomaillekin ja osa automatisoidaan.

    Avainsanoja: digitalisaatio, Internet of Things, muutosjohtaminen, talouden ekosysteemit, systeemit

    Täällä kirja aiheesta: http://tinyurl.com/o5e5bnv

    Käyttäjän mijaakko kuva
    mikael jaakkola

    Hirveät määrät kaikki paikat täynnä ihmettelyä siitä mihin työ katosi. Kaukoitään sen katosi. Teollisuus siirtyi sinne, maailmantalous siirtyi.

    Herrakansat pärjäävät jotenkuten hallinnoimalla teollisuutta. Suomen kaltainen nöyrä ja globaaleilta avuiltaan vaatimaton kansa ei tässä myllerryksessä pärjää, jos se ei satsaa kaikkeaan keksiäkseen aina vain uusia, suuria asioita, kuten metsän jalostaminen ja matkapuhelimet olivat.

    Olisi benchmarkattava juuria myöten miksi Saksa pärjää.

    Käyttäjän viljoh9 kuva
    Viljo Heinonen

    Suurin osa nykytuotannosta on hömppää. Sitä on koko peliteollisuus ja lähes kaikki musiikkituotanto. Matkailukin on selaisten ihmisten kulutushömppää, joilla siihen on vara. Jos me Suomessa tietäisimme, milaisen hömpän perään ihmiset ovat valmita lähtemään ja siitä vielä maksamaan, ei meillä talousongemia olisi.

    Ruoan, vaatteiden, asuntojen tuotanto ja kaikkeen tähän tarvittavan infasruktuurin rakentaminen kattaa tuskin puoltakaan kansantalouden liikevaihdosta. Suurin yksittäinen ryhmä ovat terveydenhoito ja niveltyvät mitä moninaisimmat hoiva- ja likuntapalvelut sekä "terveysravinto". Muuten jopa laivateollisuuden kallein osa eli ristelijöiden rakentaminen palvelee vain maksukylyisten ihmisten yhden lajin kulutushömppää, jota varten huomattava osa viihdeteollisuudesta on olemassa.

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen

    Hömppäesimerkki on hyvä. Ainut vain että valtiomme elää vielä ajassa, joka nojaa kaikkeen muuhun kuin hömppään, jolloin kaikkea sitä muuta verotetaan ankarasti kun hömppää ei tehdä täällä niin paljoa. Hömpälle pitäisikin saada hedelmällinen kasvualusta ja peruselintarvikkeista kannattaisi tehdä mahdollisimman halpoja, että kaikilla olisi varaa miettiä uudenlaisia hömppiä.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

    Just. Elintarvikeiden hita määräytyy heikoimmin toimeen tulevan desiilin maksukyvyn mukaan, niin meillä kuin muuallakin. Siksi ruoka Suomessa maksaa sen, mitä maksaa.

    Tuosta hömpästä vielä: ruoka on AINOA välttämttömyystarvike, KAIKKI muu on sitä hömppää, jota tuotetaan vain siksi, että se mahdollistaa mukvamman elämän vähimmällä rasituksella. 99 % kansantaloudesta toimii sillä, että "pesemme toistemme paitoja".

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #64

    Ruokaankin ja sen tuotantoon Suomessa kohdistuu aika paljon veroja ja sääntelyä. Itse myöskin lukisin ainakin asumisen elämisen välttämättömyydeksi ja siihen markkinaan vasta sisältyykin valtion kontrollointia, joka on nostanut asumisen hinnan aivan uusiin ulottuvuuksiin.

    Mitä vähemmän nuo maksaisivat sitä houkuttelevampi Suomi olisi kaikille hömpän tekijöille. Muutenkin jos peruseläminen maksaisi vähän, niin töitäkään ei tarvitsisi tehdä niin paljoa, jolloin hömpälle olisi enemmän aikaa. Tuota kehitystä vain jarruttaa vanhaan maailman jumahtanut byrokraattinen koneistomme.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #65

    Jos kaikki maksaisi vähemmän, se tarkoittaisi, että ihmisillä olisi vähemmän rahaa, he olisivat köyhempiä.

    Intiassa kaikki maksaa vähemmän.

    En vaihtaisi.

    EDIT: Asumisen ja asuntojen järjetön hintataso Suomessa ei johdu sääntelystä, vaan sen puutteesta.

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #67

    Eli olisimme rikkaampia, jos kaikkia veroja nostettaisiin, jolloin kaikki maksaisi enemmän? Miksei siis nosteta veroja sanotaanko vaikka kaksinkertaiseksi?

    Miten asumisen sääntelyn lisääminen ja verotuksen nostaminen laskisi asuntojen hintatasoa? Omasta mielestäni juurikin noiden vähentäminen laskisi asumisen hintatasoa. Eli jos asunnon rakentaminen maksaa X euroa ja asunnon rakentamisen yhteydessä kerättäviä veroja lasketaan vaikka 1000€ verran niin uuden asunnon tekeminen maksaa jatkossa X - 1000€. Onko mielestäsi tuossa joku merkkivirhe vai mikä kyseisessä päättelyssä mättää?

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #70

    Äläs nyt sotke tähän verotusta, kun puhe oli sääntelystä. Homma menee muuten liian monimutkaiseksi, verokertymällä kun tuotetaan myös lisää asuntoja, mikä taas laskee asuntojen teoreetista hintaa jne.

    Sääntelyn puute nimenomaan nostaa asuntojen hintaa. Asuntojen tuotantokustannuksilla ei nykyisin ole suurtakaan tekemistä niiden myyntihinnan kanssa, mikä näkyy siinä, että asuntoja on selvästi enemmän kuin niiden tarve. Suomessa on tällä hetkellä yli 400 000 (!) tyhjää ympärivuotiseen asumiseen rakennettua asuntoa.

    Asuntojen hintaa nostaa se, että, vaikka lainsäädäntö edellyttää, pankkien holtitonta luotonantoa ei edes yritetä suitsia. Vaikka laki edellyttää talletuspankin vaativan lainalle "turvaavaa vakuutta", asuntolainoja annetaan enenevissä määrin hintapyynnön, ei asunnon realisointiarvon (turvaava vakuus) mukaan. Tämä nostaa asumisen hintaa nostamalla asukkaan näennäistä maksukykyä. Nimenomaan näennäistä, sillä pankit eivät nykyisin arvioi lainan takaisinmaksukykyä, vaan koronmaksuk kykyä. Pankkien toiminta ei siis säännellä siten kuin laki vaatii.

    Ja tämän sääntelyn puute nostaa asumiskustannukset Suomessa pilviin.

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #82

    Asuntojen hintaa nostaa huomattavasti byrokratia ja verot. Kai niitä asuntoja on tyhjillään kun ne maksavat niin julmetusti, ettei kovinkaan monella ole enää varaa niihin.

    http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/225782-pien...

    https://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Ti...

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #88

    http://pivihtyni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199690-m...

    Tuotteen, minkä tahansa, markkinahintaan vaikuttaa kolme tekijää: tarjonta, kysyntä ja ostajan maksukyky. Tästä on vain pari poikkeusta, eikä asuntomarkkinat kuulu niihin.

    Pankkien lainvastaisen toiminnan takia (joka siis on, kuten snoin, mahdollista sääntelyn ja sen valvonnan puutten takia) asuntojen hinnanousuootus on tuottoisampaa kuin asuntojen vuokraaminen. SIKSI niitä on tyhjillään ja SIKSI asuntokauppa käy sutjakkaasti.

    Kun kupla puhkeaa, myös ne, jotka valittavat byrokratiasta ja sääntelyn ja valvonnan määrästä, joutuvat maksaman tuota sääntelyn ja valvonnan puutteen seurausta, kuplan roiskeiden siivoamista.

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #90

    Myös byrokratia ja verot nostavat asuntojen hintaa. Valtio tai ylipäätänsä julkinen puoli ei ole ainoa, joka rakentaa tai rakennuttaa asuntoja. Muutenkin asumisesta saatavilla veroilla tehdään nykyisinkin ihan muuta kuin tuetaan asuntotuotantoa.

    Jos pankit toimivat lainvastaisesti, niin miksi kukaan ei ilmianna niitä? Annas kuin arvaan. Ne eivät toimi lainvastaisesti, mutta haluaisit rangaista niitä, koska et pidä niiden toimintatavasta.

    Asuntoja muuten rakentaa lähinnä yksityiset tahot. Meinaatko että, jos pankit saataisiin jotenkin lopettamaan 'lainvastaiset' toimintansa, niin nuo yksityiset tahot myisivät asuntoja alle omakustannehinnan? Jotenkin en kyllä itse usko, että moinen auttaisi.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #97

    Pankit nimenomaan toimivat tuossa lainvastaisesti. Ja viimeksi, kun kupla puhkesi, pankkien lainvastaisesta luotonannosta tuomittiin velalliset, jotka olivat syyllistyneet "holtittomaan lainaamiseen". On tietysti selvää, että kukaan ei voi lainata "holtittomasti", ellei joku luotota ilman vakuuksia, aidosti holtittomasti.

    Mikä on asunnon "omakustannushinta", ja miten se muodostuu? Tiedätkö jonkin toisen kestokulutushyödykkeen, jonka hinta noousee, kun se vanhenee ja sitä käytetään?

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #105

    Ilmianna siis nuo rikolliset pankit. En kyllä pidättäisi hengitystä tuomion suhteen.

    Omakustannushinta -> http://www.asuntohankkeet.fi/DowebEasyCMS/?Page=su...

    Vanhoissa asunnoissa rakennusten hinta ei nouse kuin remontoimalla, mutta tontin hinta vaihtuu osittain kysynnän ja osittain tonttipolitiikan takia. Kirjoitin vaihtuu siksi, että kasvukeskuksissa se nousee ja muualla laskee. Muuten tuo poliittinen tonttien pimitys on nykysin aika törkeällä tasolla. [1]

    Varsinkin kasvukeskuksissa tontin hinta nostaa huomattavasti asuntojen omakustannushintaa, mutta mikä nostaa sitten muualla uuden asunnon omakustannushintaa? Valitettavasti vastaus ei ole lainvastaista toimintaa harjoittavat pankit vaan sääntely ja verotus.

    Jos otetaan esimerkiksi Kalervon keksimä Paavo, joka teettää mökkinsä jonnekin metsään, niin hänen tehdyn asunnon hinnasta yli puolet on veroluonteisia maksuja ja veroja. Näin voidaan päätellä siitä kun Helsinkiin rakennettavasta asunnosta nuo maksut ovat vähän alle puolet. [2] Tässä muuten tullaan myös tuohon omakustannushintaan, jonka määrittelyn toivottavasti lukaisit jo. Otetaan varmuuden vuoksi lukuina, että asia on helpompi ymmärtää. Huom. luvut ovat vain suuntaa-antavia. Parempia saa ehdottaa.

    Helsingin mökki:
    Tontin hinta ~ 150 000€
    Sääntely ja verotus ~ 70 000€
    Työt ja raaka-aineet ~ 60 000€
    Omakustannushinta ~ 280 000€

    Paavon mökki:
    Tontin hinta ~ 10 000€
    Sääntely ja verotus ~ 70 000€
    Työt ja raaka-aineet ~ 60 000€
    Omakustannushinta ~ 140 000€

    Luvuista huomataan, että sääntelyn ja verotuksen hinnan nostaminen tasasummin nostaa huomattavan paljon enemmän Paavon mökin hintaa kuin Helsingin mökin omakustannushintaa. Tuota sääntelyä ja verotusta on kiristetty, jolloin rakentaessa omakustannushinta on vähitellen hilaantunut ylöspäin. Luvuista huomataan myös se, ettei asuntoa tehdessä tarvita mitään lainvastaista pankkitoimintaa. Myöskin rakennuttaja saa vain noin 5% siivun rakennusten hinnasta. [2] Kaikista noista voi vetää sen johtopäätöksen, että sääntely ja verotus nostaa huomattavasti asumisen hintaa asuinkeskusten ulkopuolella ja asuinkeskuksissa myös tonttien hinnat nostavat asumisen hintaa. Jos tarkastellaan kyseiseisiä asuntoja 20 vuoden päästä, niin hinnat ovat jotain tämän suuntaisia. Edelleen luvut ovat suuntaa-antavia.

    Helsingin mökki:
    Tontin hinta ~ 280 000€
    Rakennusten hinta ~ 40 000€
    Kokonaisarvo ~ 320 000€

    Paavon mökki:
    Tontin hinta ~ 12 000€
    Rakennusten hinta ~ 40 000€
    Kokonaisarvo ~ 52 000€

    Rakennusten hinta laskee kuten kestohyödykkeiden hinnan pitääkin laskea ja muutos tontin hinnassa selittää asuinkeskuksen hinnan nousun.

    Edellä mainitut asiat selittävät siis sen miksi esim. kerrostalo kaksio Lieksassa maksaa yli 200 000€. [3]

    Ja nyt Jouko hyvä on sinun vuorosi kertoa, että miksi asuntojen omakustannushintaa nostaa pankkien lainvastaiset toimet.

    [1] http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2015/08/10/he...
    [2] https://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Ti...
    [3] http://www.etuovi.com/kohde/522399 , http://www.etuovi.com/kohde/517452

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #107

    Pankkien lainvastainen toiminta on tiedossa myös tarkastuviranomaisilla. Mutta olet oikeassa, tuomioita ei ole odotettavissa. Eipä noita ole pankeille osunut aiemminkaan, mitä nyt muutama paikallissästöpankin pikkumies tuomittiin malliksi viime kuplan puhjettua.

    Mistähän luulisit, että johtuu?

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #109

    Olisiko vaikka sen takia, että nykyiset pankit juurikin noiden viranomaisten kanssa ovat tulkinneet nykyiset pankkilait siten, ettei kyseisenlainen epäeettinen toiminta ole lain mukaan laitonta? Eli kyse on korr... eikun hyvävelikerhotoiminnasta.

    Onneksi sentään on vaihtoehtoja ja kenenkään ei tarvitse käyttää noita isoja pankkeja. Eikun niin lait on määritelty myös nykyisten pankkien ehdoilla, ettei niille voi kuka tahansa luoda kilpailua pankkisektorille.

    No mutta eihän kenenkään ole pakko olla pankkien asiakas. Eikun sori taas. Nykyisin lait ja säännökset pakottavat ihmiset pankkien asiakkaiksi. Esim. laskujen maksaminen menee pankkien kautta ja palkkaakaan ei enää saa kuin tilinumerolla. [1]

    Kaiken tuon ylläolevan mahdollistaa julkisen sektorin symbioosi nykyisten isompien pankkien kanssa. Sinä muistaakseni tarjosit lääkeeksi tuohon lisää sääntelyä ja valtaa julkiselle. Ainut vain että vallan lisäys lisäisi myös nykyisten pankkien valtaa ja sääntelyllä tuskin heikennettäisiin hyvien veljien pankkeja. Niille jätettäisiin taatusti jotkut porsaanreiät, joita vain he pystyisivät käyttämään kunnolla.

    Tuosta kaikesta päästäänkin siihen toteamukseen, että valta korruptoi. Yksityisellä puolella tuo ei ole ongelma, koska siellä typerästi käyttäytyvät firmat menettävät helposti asiakkaansa. Julkisella taas ei ole oikeastaan mitään vastuuta ja kansalaisia saa kiusata miten paljon tahansa.

    Lopuksi vielä yksi kysymys mietittäväksi. Jos julkinen puoli korruptoituu helposti, eikä sen toimintaan voi mitenkään vaikuttaa esim. ostokäyttäytymisellä, niin onko järkevämpää antaa julkiselle enemmän vai vähemmän valtaa?

    [1] http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/palkanmaksu-k...

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #110

    Julkinen valta olemme me, kansa. Jos me, kansa, emme käytä sitä valtaa, joka meille kuuluu, valtiovaltaa, sitä köyttää joku muu.

    En keksi, mistä olet tempaissut tuon, että vaatisin lisää veroja. Verot ovat väline, samoin hallinto. Ei muuta.

    Olen kirjoittanut siitä, miten yhteiskunta toimii, miten asiat ovat, en siitä, miten niiden pitäisi olla. Kaikessa politiikassa on muistettava, että ensin on selvitettävä nykytilanne ja se, miten siihen on tultu ja miten nykytilanne toimii. Sitten on ratkaistava, onko nykytilanne hyvä vai huono, ja js jälkimmäistä, millä tavalla. Vasta sitten voidaan järkevällä tavalla esittää, mitä pitäisi muuttaa. Muutos muutoksen vuoksi, ilman em. esitöitä, johtaa toivottuun tulokseen vain hyvällä onnella.

    Mitä tulee pankkien laittomaan ja holtittomaan luotonantoon asuntomarkkinoilla, tulee (ks. edellä esitöistä) huomata, että tilanne sinänsä ei ole ongelmallinen. Ongelmallista on, että se toimii toivotulla tavalla vain itsenäisessä kansataloudessa, jossa on oma rahapolitiikka. Nykytilanne on jäänne itsenäisyyden ajan politiikasta. Jos se liittyisi inflatoriseen talouspolitiikkaan ja paineen vapauttamiseen devalvaatioilla, kaikki toimisi kuin sinisten vaunujen vessat VR:llä. Mutta kovan rahan EKP-tilanteessa ei. Tuloksena on kierrossa olevan rahan lisääntyminen ilman rahanarvon heikkenemistä, mikä on johtanut tyhjien asuntojen loukkuun ja asuntokuplaan, joka puhkeaa väistämättä.

    Sama tapahtui 90-luvun taitteessa, silloin "eurokuntoon" Suomea saatettaessa, tietoisesti, nyt kehityksestä päättävät EKP:ssa Saksa ja Ranska.

    Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
    Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #65

    P.P;"..lukisin ainakin asumisen elämisen välttämättömyydeksi.."

    Tässä samaa mieltä Petrin kanssa. Aika kaukana se aika, kun Paavo meni metsään ja kaatoi muutaman puun ja teki niistä itselleen talon jossa asui ilman erilaisia maksuja. Nykyisin meillä korotetaan näiden välttämättömien tarpeiden ympärille ympättyjä maksuja siihen malliin, että köyhempää alkaa hieman hirvittää. Ei siis pelkästään se talo, vaan kiinteistövero, sähkö, vesi, jätemaksu/-vero, lämmitys, vakuutukset, jätevesipuhdistamot, yms. Puhumattakaan sitten niistä määräyksistä ja säädöksistä mitä tänä päivänä rakentava kohtaa. No joo..ei ehkä enää liikuta blogin aiheessa.

    Jos siitä työn katoamisesta jotain, niin huvittuneena muistelen aikaa lapsuudessani, kun kerättiin vaikkapa vakuutusmaksuja pöydällä olevaan kelloon. 50 pennisiä pistettiin aina säännöllisin väliajoin, kerta kuukauteen(?) tuli setä ja rikkoi kellossa olleen sinetin ja keräsi rahat pois.
    Toinen esimerkki (yhtä typerä) parkkimaksut. Ennen vanhaan jokainen parkkiruutu oli varustettu omalla mittarilla..näitä mittareita sitten tyhjensi joku henkilö, joka jollain "imurilla" varustettuna kierteli mittarilta toiselle.
    Nykyisin innovoitu aluepysäköinnistä kertova merkki, joka laitetaan (karrikoiden) kaupungin sisääntuloväylään kohdalle, toinen sitten (edelleen karrikoiden) ulosmenoväylälle ja sillä välillä sitten ihmiset juoksevat ja makselevat pysäköintiään. Mittarilta autolle ei ehdi, ennen kuin pitää jo alkaa etsiä uutta parkkipaikkaa.
    Kaikenlainen "itsepalvelu" netissä on jokaisen yrityksen tärkein tuote, ravintolat printtaavat ensi töikseen kyltin "palautathan astiat tähän, kiitos", jne.

    Ei, näillä eväillä ei Suomi nouse, eikä edes nykyhallituksella.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #87

    Asuminen ei ole sama asia kuin asunto. Asunnossa on kyse asumismukavuudesta, asua voi vaikka sillan alla.

    Vain ruoka on välttämätöntä, sitä ei voi korvata, ja ilman ei tule toimeen - yritetty on, eri puolilla Maapalloa.

    Käyttäjän deneidez kuva
    Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #89

    Jos ymmärsin nyt oikein, niin haluaisit enemmän säätelyä, enemmän veroja ja jos jollakin ei ole varaa asuntoon, niin ne voivat asua vaikka sillan alla. Varsinkin täällä Pohjoisemmassa tuo sillan alla asuminen voisi tappaa suurimman osa köyhistä. Se voisikin auttaa nykyiseenkin ongelmaan kun työttömien määrä laskisi joka talvi. Itse kyllä näkisin kyseisenlaisen järjestelyn vähän liian epähumaanina.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #99

    Ymmärsit väärin. Lue kirjoittamani niin kuin se on kirjoitettu, siinä ei ole mitään "rivien välissä" - ovat liian kapeita, ei mahdu.

    Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
    Raiko Karvonen

    Mitä ihminen tarvitsee elääkseen? Tuskin työtä. Ruokaa, juomaa ja asunnon.
    Tämän yli menevä omistus on sitten ylellisyyttä, jonka mahdollistaa riittävä elintaso.

    Ihminen tuottaa vaikka mitä turhuutta ja samalla kuluttaa rankasti luonnonvaroja, mikä johtaa vielä ennen pitkää totaaliseen katastrofiin.

    Ilman työtä tässä yhteiskunnassa voi elää mutta ilman leipää tulee äkkiä noutaja. Nykyinen elintaso länsimaissa on aivan liian korkea, joten voimme sitä reilusti alentaa eikä elämänlaatumme välttämättä menisi juurikaan huonompaan suuntaan. Auto, bensa, televisio ja tietokone eivät ole välttämättömiä ja ilman niitäkin voi tulla ihan hyvin toimeen. Monesta turhuudesta voimme kyllä luopua mutta ihmisen typeryyshän on luonnollisesti rajaton. Se keksii vaikka mitä, jotta se ei kuolisi tässä maailmassa tylsyyteen.

    Käyttäjän jheyno kuva
    Jouko Heyno

    Mihin ihminen muka asuntoa tarvitsee? Ruoka ja juoma ovatt välttämättömyyksiä, muu mukavuutta. Ja mukavuus on nimenomaan se, josta käytämme nimitystä "elintaso".

    Toimituksen poiminnat